Historiaa

 MIKÄ ON JHL 608?

JHL 608 on suuri koko ajan kasvava yhdistys, jäseniä meillä on n. 1150. Toimimme koko uuden Äänekosken alueella.
Syksyllä 2005 juhlittiin yhdistyksemme  60-vuotista taivalta. Osaston perustava kokous oli 3.10.1945.
Marraskuussa 2005 liiton nimi muuttui kun toteutui liittofuusio  KTV, VAL ja VTY yhdistivät voimansa ja uusi liitto JHL, julkisten ja hyvinvointialojen liitto, jatkoi toimintaa julkisen sektorin edunvalvojana.
Samaan aikaan myös Suolahden KTV 281 liittyi meihin näin ennakoiden uuden kunnan syntymistä.
Vuoden 2006 joulukuun 15 päivän jälkeen joukkoomme liittyi Suojarinteen osasto 417. 

Äänekosken kaupungin työntekijäin ammattiosasto

Ktv:n osasto 608 ry.

 

 

Historiikki 60 vuoden toiminnasta

Vuosijuhlassa 17.9.2005

 

 

Ammattiyhdistysliikkeen historiaa kirjoitettaessa siitä kuvastuu selkeästi tiivis yhteys poliittiseen työväenliikkeen historiaan. Tämä on luonnollista, onhan ay-liike yksi merkittävä osa työväenliikettä. Työväenpuolueet  ovat aina toimintojaan suunnitellessa joutuneet hyvin tarkkaan harkitsemaan ay-liikkeen reaktioita ja pyrkineet sovittamaan tavoitteet mahdollisimman yhdensuuntaisiksi joustavan toiminnan aikaan saamiseksi. Toisaalta läheinen yhteistoiminta on antanut ay-liikkeelle paremmat mahdollisuudet omien näkemysten läpiviemiseen poliittisen päätöksenteon alueella.

 

Äänekosken kauppalan työntekijöiden tarve järjestäytyä omaksi ammattiosastoksi kypsyi heti sodan jälkeen, kun yhteiskunta oli palaamassa normaaliin elämään. Osaston perustava kokous kutsuttiin koolle kauppalanvirastoon 3.10.1945 klo. 19.00. Kokouksessa olivat läsnä kansanhuollonjohtaja  Yrjö Mannström, kauppalanjohtaja Ahti Kärkkäinen, kauppalansihteeri Toivo Puro, Rouva Lyydia Sinipaasi, vahtimestari Antti Chrons, Talonmies Aarne Jauhiainen ja kunnalliskodin johtaja Kerttu Räisänen.

Kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa Suomen Kunnantyöntekijäin Liitto ry:hyn kuuluva ammattiosasto.

Samalla päätettiin ehdottaa, että osaston nimi on Äänekosken kauppalan työntekijäin ammattiosasto. Nimi onkin säilynyt samana. Ainoastaan kauppala sana muutettiin kaupungiksi vuoden 1973 vuosikokouksessa.

 

Ammattiosastoa oli perustamassa pelkästään viran- ja toimenhaltijoita. Osasto olikin viranhaltijapohjainen aina vuoteen 1947 saakka. Silloin hyväksyttiin jäseneksi ensimmäinen tuntipalkkainen työntekijä.

 

Osaston toiminta jatkui työntäyteisenä ja suhteellisen yksimielisenä aina 60-luvun alkupuoliskolle saakka. Tällöin keskusjärjestön poliittiset riidat aiheuttivat myös osastossa arviointia tulevaisuudesta keskusjärjestöjen suhteen.

 

KTV: n erottua SAK:sta oli osaston valittava joko KTV tai SAK: ssa toimiva uusi kunta-alan ammattiliitto. Tämä kiista ratkaistiin 20.1. 1963 pidetyssä vuosikokouksessa. Kokous päätti pöytäkirjan 14. Pykälän mukaan äänin 11 – 9 pysyä SAK:ssa ja anoa Kunnallis – ja Sairaala-alojen liiton jäsenyyttä.

 

Äänestystulos heijasti silloisia poliittisia voimasuhteita. Työväen ja pienviljelijäin sosialistisen liiton ja Kansandemokraattien kannattajakuntien välillä. Näiden kiistojen ei kuitenkaan annettu vaikuttaa osaston toimintaan, vaan asioita eteenpäin hoidettiin hyvinkin yksituumaisesti.

 

Keskusjärjestö hajaannuksen päätyttyä Kunnallis- ja sairaala-alojen liitto lakkautettiin ja ammattiosasto siirtyi sopimuksen mukaisesti KTV:n jäseneksi 1.7.1970. Tämän jälkeen keskusjärjestön vaihtamisesta ei ole tarvinnut keskustella, eikä sellaiseen näytä olevan tarvetta tulevaisuudessakaan.

 

Eheytyksen jälkeen ay-liikkeen voima näkyi suurten yhteiskunnallisten ratkaisujen  ja työelämän uudistusten muodossa. Paikallisella tasolla ammattiosastolla oli merkittävä rooli uudistusten käytännön toteutuksessa. Työsuojelu- ja työpaikkademokratiasopimusten  antamat mahdollisuudet toivat merkittävästi tehtäviä paikallistasolle. Kun siihen liittyy vielä suuri määrä muita työelämän uudistuksia , voi 70-lukua kuvata kehityksen vuosikymmenenä ja työntäyteisenä jaksona ammattiosaston toiminnassa.

 

80-luku oli valtakunnassa tasaisen kasvun ja vuosikymmenen lopulla hallitsemattoman kasvun aikaa. Opittiin säännöllisiin palkkojen korotuksiin. Ammattiosaston toiminta suuntautui pääsääntöisesti perinteiseen edunvalvontatyöhön. Kaikki tuntui menevän hamaan tulevaisuuteen asti samoilla urilla. Ei kannettu huolta huomisesta, ei edes osallistumisaktiivisuuden muodossa. Tuudittauduttiin pysyvän olotilan ihanaan ruususen uneen.

 

90-luku toi tullessaan uudelleen arvioinnin tarpeen. Maa syöksyi ennen näkemättömän lamaan ja vaatimukset julkisen talouden leikkauksista kasvoi. Kunta-alan ammattiliitto ja sen paikallisosastot joutuivat kasvupolitiikasta siirtymään sopeutuksen politiikkaan. Kenenkään kunnan palveluksessa olevan työpaikka ei enää tuntunut turvalliselta. Palkankorotuksista ei tarvinnut puhua. Varsinainen koetuksen hetki koitti  v. 1993 kevättalvella. Työnantaja tarjosi palkanalennuksia tai vaihtoehdoksi irtisanomisia suurelle joukolle. Ehkä silloin oltiin ammattiosaston toimintakaaren merkittävimmän voimainkoitoksen edessä. Piti valita yhdessä selviytymisen tai joukkoirtisanoutumisen välillä. Ammattiosaston määrätietoisen ja johdonmukaisen toiminnan tuloksena syntyi Äänekoskelle kunnallistalouden sopeuttamisen malli. Toteuttamisen takuumiehiksi tulivat myös muut henkilöstöjärjestöt. Ketään ammattiosaston jäsenistä ei irtisanottu, eikä vasten tahtoaan lomautettu. Kaikki saivat sopimuksen mukaista palkkaa. Kaupungin talous tervehtyi. Tänä päivänä tehtyjä ratkaisuja arvostetaan ja tunnustetaan ammattiosaston merkittävä rooli silloisissa ratkaisuissa.

 

Elämme muuttuvassa yhteiskunnassa, palkkarakenteen muutos  lähti käyntiin –90 luvun puolessa välissä, mm. työnvaativuuden- arviointi, kokemuslisien muutos ja henkilökohtaisenlisän käyttöönotto on  hämmentänyt kenttää. Silloin käynnistyi myös kuntaliitoshanke Äänekosken ja Suolahden osalta, liitoksesta äänestettiin 1997 ja hanke kaatui silloin suurista odotuksista huolimatta. Nyt kuntaliitos on edennyt niin pitkälle, että uusi kunta aloittaa 2007 vuoden alusta ja mukana on Äänekosken ja Suolahden lisäksi  Sumiaisten kunta ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Uudessa kunnassa turvataan vakituisen henkilöstön työsuhdeturva, ketään ei irtisanota tuotannollisista, eikä taloudellisista syistä. Ay-liike on ollut hankkeessa mukana alusta asti.

Alustavia keskusteluja myös osasto tasolla ollaan käyty Suolahden KTV 281 ja Äänekosken KTV 608:n yhdistymisestä. 2006 vuoden alussa toteutuvalla liittofuusiolla haetaan myös voimaa julkisen sektorin edunvalvontaan,  KTV, VAL ja VTY yhdistää voimansa ja uusi liitto JHL, julkisten ja hyvinvointialojen liitto jatkaa toimintaa.

Myös työsuojelupuolella ollaan harpattu merkittävin askelin eteenpäin ja  työnantajakin ollaan saatu sitoutumaan entistä enemmän asiaan.

 

Samalla kun on tehty työtä edunvalvonnan saralla, on myös panostettu jäsenistön koulutus- ja virkistystoimintaan.

 

60- vuotias ammattiosastomme voi hyvin. Jäsenmäärä on nousussa, tästä tunnustuksena KTV 608:lle on 2004 vuonna luovutettu Keski- Suomen Tahto palkinto. Muutaman innokkaan ay-aktiivin työstä on 60 vuodessa kasvanut 716 jäsenen 554 naisen ja 162 miehen, vahva ammattiosasto.

 

Työn ja pääoman välinen ristiriita ei missään olosuhteissa häviä. Se meidän on aina hyvä muistaa, kun me omaa elämäämme rakennamme ja ammattiosastomme parhaaksi toimimme tulevina vuosikymmeninä.